Your browser (Internet Explorer 6) is out of date. It has known security flaws and may not display all features of this and other websites. Learn how to update your browser.
X

Archive for kesäkuu, 2016

Mutkan kautta kotiin

Reissun jälkeen on ihana herätä omasta sängystä, vaikkakin tässä tapauksessa oksentavan lapsen kanssa! Kyllä, nopeasti arkeen! Jopa niin nopeasti, etten päässyt edes kotiin saakka…

Ateenassa oli herätys 20 yli 5 aamulla. Lentokoneessa täytyi vielä höpöttää ja naureskella kavereiden kanssa, vaikka oikeasti olisi ollut järkevintä nukkua. Varsinkaan kun ei ihan menty klo 21 nukkumaan edellisenä iltana! Mutta ei raaskinut, ajattelin että nukun bussissa pienet tirsat.  Olin bussissa Keimolaan asti…

Joku sanoi minulle  lentokentällä, kun päästiin koneesta, että kohta se sinun arki taas alkaa. Viitaten edelliseen kirjotukseen listoista, että pääsen lähtemään reissuun hyvillä’ mielin! Vastasin naureskellen, että onneksi ei sentään vielä olla kotona. Muutaman tunnin päästä  ja nukun ensin… Odotettiin matkalaukkuja ja laitoin puhelimen päälle. Siinä samassa se jo soi. Rakas aviomieheni.

Noo, ompas se innokas, ajattelin! Sanoi juuri lähtevänsä ajamaan kohti Helsinkiä, MUTTA hakemaan oksentavaa lasta laivaterminaalista. Mitä hittoa, tajusin että puhelimeni piippaa viestejä puhelun aikana. Lapseni oli surullisen kuuluisassa Siljan laivassa, missä riehui norovirus! Ei pystynyt kävelemään eikä todellakaan tulemaan junalla kotiin.

Päätettiin, että päästään nopeammin, kun isäntä nappaa minut matkan varrelta. Joten lentokentän apteekin kautta bussiin ja hetken päästä pomppasin autoon ja nokka kohti terminaalia.

Lapsi oli lievästi onnellinen nähdessään äidin!!! Mikä säkä olla samoihin aikoihin Suomessa! Olin jo Ateenassa saattanut yhden oksentavan ystäväni koneeseen ja nyt hyysäsin toista takapenkillä. Vauhdikas päivä, mutta kaikki onnellisesti kotona.