Your browser (Internet Explorer 6) is out of date. It has known security flaws and may not display all features of this and other websites. Learn how to update your browser.
X

Loman jälkeen vapaapäivä pakolliseksi

Minun mielestä loman jälkeen pitäisi aina olla vapaapäivä! Puolentoista viikon loman jälkeen kaikki ei mennyt ihan putkeen tänään.  Heräsin viemään koiranpentua ulos klo 5.55, koiranomistajan vetäessä sikeitä naapurissa kylläkin hyvin ansaitulla yökylävuorolla.  Päätin siinä mennä takaisin sänkyyn, kohtahan koirakin herää uudestaan miehen lähtiessä töihin. Sitäpaisi puhelimeni vetelee viimeisiään, eikä siihen herätykseen voinut luottaa. Tottakai tänä aamuna koira nukkui makeasti yläkerrassa ja minä kerrosta alempana. Laiskasti venytellessäni sumeaan tajuntaani välähti, että olen nukkunut pommiin!

Siinä vaiheessa yökyläläinenkin kömpi kotiin -ihan sovittuna aikana tosin ja ilmoitti, että mopon ostaja tulee kohta! En siis ehtinyt edes käymään töissä ennen puolta päivää.

Töissä odotti tietenkin laskukasa ja tajusin nettipankissa käydessäni, että olin maksanut ison (todella ison) laskun väärälle tilille. Tili oli tietty ulkomaille, joten kestää, kestää… Pakko hankkia kohta lasit!!! Mutta ei siis ihan vielä…sittenkään! Kopiokone tökki, kun sain sen toimimaan huomasin, että ohjelma, mitä käytän, ei toiminut. Siinä olen ihan kädetön, joten haistat.. eikun suljin koneen ja annoin olla!

Lähdin käymään katsastuskonttorilla ja pudotin puhelimeni autonlattialle. Sitä kaivaessani painoin vahingossa kaasua jarrun asemasta valoissa. Katselin vain, kun Kian takaperä läheni… Sain ongittua puhelimen ajoissa ja jarrutettua valoihin -ennen Kian peräpäätä! Loman jälkeen ei näköjään osaa ajaa autoakaan! Pudotus oli myöskin puhelimelleni viimeinen niitti.

Viime hetken startti hakemaan varaosaa ja motarille. Kunnes tajusin, että olen menossa täysin väärään suuntaan: kohti kotia! Muutama liikenneympyrä ja oikea suunta. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.

Illalla vielä kesän ensimmäinen treeni. Pikkuisen jännitti puolentoista viikon holtittoman syömisen (ja juomisen) jälkeen. Perässä pysyin, ylös en niinkään sutjakkaasti. Jo nyt illasta tuntuu, että pääseeköhän sitä huomenna sängystä ylös? Hmm, tarkemmin ajateltuna, ehkä ei kannattaisikaan!!!